Petsamon nikkelin merkitys Saksan sotakoneelle käy esille itsensä Hitlerin viesteistä Mannerheimille jatkosodan aikana. Viesteistä voi lukea, että Saksassa on oltu täysin tietoisin Petsamon merkityksestä Saksan sodankäynnille. Syyskuu 1941 Kun sotaa oli käyty pari kuukautta, sotamarsalkka Keitel lähetti Mannerheimille kirjeen, jossa esitetään Hitlerin toivomukset sodan jatkamiseksi Suomen alueella. Kirje tulee syyskuun puolenvälin jälkeen (22.9.1941). Tässä vaiheessa oli jo käynyt… Lue lisää »

”Ellemme saa Saksasta lainkaan aseita, me häviämme sodan. Jos olisimme tienneet, että Saksaa eräänä kauniina päivänä kieltäisi meiltä aseavun, emme olisi milloinkaan päättäneet ryhtyä sotaan. Usko Saksan voittoon, mutta myös Saksan apuun on viitoittanut meidän tiemme.” Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1944 Lue lisää

”Milloin olette Syvärillä?” Mannerheim kysyy tilannetta Waldemar Erfurthilta Mikkelissä 18.8.1941. ’”Minun täytyy tietää”, sanoi Mannerheim, ”Milloin voin odottaa tapaamisen Syvärillä toteutuvan”.’ Näin kertoo Waldemar Erfurth päiväkirjassaan. Ja lisää tuohon vielä, että ’Oli selvästi aistittavissa, että Mannerheim ei ollut aivan tyytyväinen Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan tähänastiseen kulkuun.’ Lue lisää

Talvisodassa ja sen taustoissa on edelleen jotain, mikä ei oikein täsmää. Saksan näennäinen puuttumattomuus talvisodan suhteen ei tunnu järkevältä, Suomi näytti luisuvan länsivaltojen tai Neuvostoliiton käsiin, se ei voinut olla Saksan etujen mukaista. Neuvostoliiton luopuminen Petsamosta ei näytä sekään järkevältä. Miksi luopua strategisesti arvokkaasta maapalasta, Petsamo ei edes ollut ollut Suomen aluetta kuin viimeiset vajaa 20 vuotta. Suomen… Lue lisää »

Kartalta näkee monesti yhdellä silmäyksellä mielenkiintoisia asioita. Robert Kirchubelin tekemässä karttakirjassa ”Itärintaman operaatiokartasto 1941-1945″ on erinomaisesti esitetty kaikki suuret itärintaman taistelut. Yhdessä kirjan ensimmäisistä kartoista on esitetty Saksan sodanjohdon operaatio Barbarossalle kaavailemat tavoitteet. Ja kuten kuvasta näkyy, Saksan armeijan tuli edetä pohjoisessa aina Arkangeliin saakka. Suunnitelma oli hahmoteltu jo joulukuussa 1940, Suomikin on siinä mainittu (Johtajan määräys 21).… Lue lisää »

Suomi antoi pirulle pikkusormen syyskuussa vuonna 1940, kun se solmi Saksan kanssa ns. kauttakulkusopimuksen. Sopimuksen mukaan Saksa sai kuljettaa joukkoja Suomen kautta Pohjois-Norjaan. Sopimukseen liittyi myös asekauppaa, Suomi sai Saksasta aseita. Suomen puolelta sopimuksen teki hyvin pieni piiri, käytännössä Mannerheim ja Ryti. Sopimuksesta ei tiedetty edes hallituksessa eduskunnasta puhumattakaan. Kun ensimmäiset saksalaiset ilmestyivät Vaasan satamaan syyskuun lopulla, se… Lue lisää »

Jatkosodan valmistelu ja alku on kummallinen episodi. Jatkosodan valmisteluista ei kerrottu eduskunnalle, siitä ei kerrottu edes kaikille hallituksen ministereille. Ja kun oltiin kertomatta, tosiasiallisesti näille tahoille on täytynyt antaa väärää tietoa. Jos joku sisäpiiriin kuulumaton eduskunnasta tai hallituksesta on toteuttanut tehtäväänsä ja kysellyt asioiden tilaa, sellaisiakin on varmaan ollut, hänelle on täytynyt antaa muuta tietoa kuin asioiden tosiasiallinen… Lue lisää »

Mennyt heinäkuu on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut mittaushistorian kuumin, koko maan keskilämpötila oli 19,6 astetta. Vanhaa ennätystä piti vuoden 1941 heinäkuu, se jäi nyt kakkoseksi 0,4 asteella. Ero näyttää melko pieneltä, joten vuoden 1941 heinäkuussa on täytynyt olla hellepäiviä suurin piirtein yhtä paljon kuin tänäkin vuonna. Lue lisää

Unohda, että Neuvostoliitto on suurvalta. Näillä sanoilla ulkoministeri Erkko evästi Paasikiveä, kun Paasikivi oli lähdössä Moskovaan neuvottelemaan aluevaihdoista ennen talvisotaa. Olisikos voinut pöljempää neuvoa antaa. Uusin historiantutkimus tuntuu kallistuvan sille kannalle, että talvisota olisi hyvinkin voitu välttää. Näyttää vahvasti siltä, että suomalaiset päättäjät ja neuvottelijat aikanaan eivät olleet alkuunkaan tilanteen tasalla, oikeastaan he näyttävät olleen täydellisen kuutamolla tilanteesta.… Lue lisää »

Suomen sisällissodassa kuoli noin 38 000 ihmistä. Heistä noin 36 000 oli suomalaisia ja noin 2 000 ulkomaalaisia. Videossa noin 37 000 henkilön kuolinpaikka ja -aika on esitetty Google Earth -kartalla. Jos henkilön kuolinpaikka on ollut tuntematon, hänet on sijoitettu esityksessä ryhmään, joka on Pohjanlahden päällä. Esitys sisältää vuoden 1918, ensimmäisestä viimeiseen päivään. Jokainen symboli edustaa yhtä henkilöä,… Lue lisää »

Talvisota yhdessä minuutissa. Video löytyy youtubesta The Winter War in one minute     Lue lisää

Suomen ensimmäiset noin 30 vuotta olivat sotaista aikaa. Suomessa koettiin sisällissota, heimosodat, talvisota, jatkosota ja lopuksi vielä Lapin sota. Nämä sodat veivät yhteensä reilusti yli sadan tuhannen suomalaisen hengen. Sisällissodassa menehtyi noin 36 000 suomalaista, heimosodissa noin 660 suomalaista, talvisodassa noin 26 000 suomalaista ja lopulta jatkosota ja Lapin sota veivät yhteensä noin 65 000 suomalaisen hengen. Yhteensä… Lue lisää »

Yle näytti kesällä viisiosaisen sarjan Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana. Hyvin tehty sarja, Suomen sotaisat vuodet käydään läpi Donnerin äänellä. Mukana on paljon vanhaa mustavalkoista filmimateriaalia. Ääneen pääsevät silloin tällöin myös niin Ryti kuin tuon ajan uutiskuvien selostajatkin. Lue lisää

”Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli osoitus äärimmäisestä ylimielisyydestä. Natsit ja sotilasjohto syyllistyivät tavattomaan typeryyteen, ymmärtämättömyyteen ja totaaliseen vastuuttomuuteen. Natsit uskoivat lyövänsä neuvostojoukot neljässä viikossa. Se ei ollut vain virhearviointi, se oli sulaa hulluutta.” Lue lisää

Miksi Suomea ei miehitetty toisen maailmansodan päätteeksi? Tähän kysymykseen ei oikein enää riitä vastaukseksi torjuntavoitto Tali-Ihantalassa tai muissa vastaavissa paikoissa. Toki suomalaiset taistelivat urheasti ja pysäyttivät puna-armeijan hyökkäyksen. Mutta se ei taida olla tapahtumain koko kuva. Lue lisää

Ulkomaisen sotahistorian lukeminen hämmentää. Suomen osuus toisessa maailmansodassa on yleensä häviävän pieni osa tarinaa, se saa ehkä muutaman sivun tai on mainittu vain ohimennen. Mutta Suomen tilanne saa ympärilleen raamit. Suomen toiminta ja päätökset tulevat näkyville suuremmassa kehyksessä. Lähtökohtainen ajattelu Suomessa tuntuu olevan, että jatkosota oli jonkinlainen ”toinen itsenäisyystaistelu”. Ulkomainen sotahistoria tuntuu kertovan muuta. Lue lisää

Komppania on lepäämässä taistelujen välissä. Jostain alkaa kuulua konekiväärin papatusta. Pitkiä sarjoja, vähitellen muitakin taistelun ääniä. Tätä kestää aikansa, kunnes kaikki päättyy kumeaan räjähdykseen. Sitten on hiljaista. Kaikki ei ollut tuossa kohdallaan, arvelivat miehet lepäämässä olleesta komppaniasta. Ollaan Ruskealassa heinäkuun puolenvälin jälkeen 1941. Lue lisää

Oli heinäkuun 15. päivä vuonna 1941. Päivä oli kaunis ja helteinen, niinkuin se heinäkuun puolivälissä voi olla. Pataljoonan verran nuoria miehiä oli menossa ensimmäiseen isompaan taisteluunsa. Jalkaväkirykmentti 9:n I pataljoona odotteli lähtökäskyä Jänisjärven rantamaisemassa Kirkkolahdessa. Käsky oli käynyt vallata viholliselta muutaman kilometrin päässä oleva Alalammin tienhaaran alue. Lue lisää

Ranska ja vähän Englantikin pelastivat Suomen talvisodassa. Näin kävi, jos on uskominen Henrik Talan viime vuonna ilmestynyttä kirjaa ”Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat”. Ja kyllä kirjan perustelut ja tapahtumain logiikka tuntuvat vakuuttavilta. Näinhän se menikin. Kirja antaa entistä tarkemman kuvan Ranskan suhteesta Suomen talvisotaan. Kirja antaa myös erinomaisen yleisen kuvan talvisodan tilanteesta ja sen loppumisen vaiheista. Lue lisää

Tuli luettua Teemu Keskisarjan kirja Viipuri 1918. Kirja on aivan erinomainen, sekä vetävänä kaunokirjallisena esityksenä että historiallisena aitoihin lähteisiin perustuvana kuvauksena Viipurin ja Kannaksen vaiheista sisällissodan aikana. Samalla se antaa myös laajemman näkökulman koko sisällissotaan, jollain tavoin palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Lue lisää