Usko Saksan voittoon ja apuun on viitoittanut meidän tiemme

”Ellemme saa Saksasta lainkaan aseita, me häviämme sodan. Jos olisimme tienneet, että Saksaa eräänä kauniina päivänä kieltäisi meiltä aseavun, emme olisi milloinkaan päättäneet ryhtyä sotaan. Usko Saksan voittoon, mutta myös Saksan apuun on viitoittanut meidän tiemme.” Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1944 Mannerheimin synttärit kesäkuussa 1944 eivät olleet ihan yhtä suuret bileet kuin kaksi vuotta aiemmin, kun itse Hitler oli pistäytynyt… Lue lisää »

”Milloin olette Syvärillä?”

”Milloin olette Syvärillä?” Mannerheim kysyy tilannetta Waldemar Erfurthilta Mikkelissä 18.8.1941. ’”Minun täytyy tietää”, sanoi Mannerheim, ”Milloin voin odottaa tapaamisen Syvärillä toteutuvan”.’ Näin kertoo Waldemar Erfurth päiväkirjassaan. Ja lisää tuohon vielä, että ’Oli selvästi aistittavissa, että Mannerheim ei ollut aivan tyytyväinen Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan tähänastiseen kulkuun.’ Sota oli jo alkanut tökkiä. Saksalaisten ja suomalaisten hyökkäys Muurmannin radalle ei… Lue lisää »

Nikkelimyrkytys

Talvisodassa ja sen taustoissa on edelleen jotain, mikä ei oikein täsmää. Saksan näennäinen puuttumattomuus talvisodan suhteen ei tunnu järkevältä, Suomi näytti luisuvan länsivaltojen tai Neuvostoliiton käsiin, se ei voinut olla Saksan etujen mukaista. Neuvostoliiton luopuminen Petsamosta ei näytä sekään järkevältä. Miksi luopua strategisesti arvokkaasta maapalasta, Petsamo ei edes ollut ollut Suomen aluetta kuin viimeiset vajaa 20 vuotta. Suomen… Lue lisää »

Kartta kertoo kaiken

Kartalta näkee monesti yhdellä silmäyksellä mielenkiintoisia asioita. Robert Kirchubelin tekemässä karttakirjassa ”Itärintaman operaatiokartasto 1941-1945″ on erinomaisesti esitetty kaikki suuret itärintaman taistelut. Yhdessä kirjan ensimmäisistä kartoista on esitetty Saksan sodanjohdon operaatio Barbarossalle kaavailemat tavoitteet. Ja kuten kuvasta näkyy, Saksan armeijan tuli edetä pohjoisessa aina Arkangeliin saakka. Suunnitelma oli hahmoteltu jo joulukuussa 1940, Suomikin on siinä mainittu (Johtajan määräys 21).… Lue lisää »

Isäntämaan kauttakulkusopimus

Suomi antoi pirulle pikkusormen syyskuussa vuonna 1940, kun se solmi Saksan kanssa ns. kauttakulkusopimuksen. Sopimuksen mukaan Saksa sai kuljettaa joukkoja Suomen kautta Pohjois-Norjaan. Sopimukseen liittyi myös asekauppaa, Suomi sai Saksasta aseita. Suomen puolelta sopimuksen teki hyvin pieni piiri, käytännössä Mannerheim ja Ryti. Sopimuksesta ei tiedetty edes hallituksessa eduskunnasta puhumattakaan. Kun ensimmäiset saksalaiset ilmestyivät Vaasan satamaan syyskuun lopulla, se… Lue lisää »

Puhallus

Jatkosodan valmistelu ja alku on kummallinen episodi. Jatkosodan valmisteluista ei kerrottu eduskunnalle, siitä ei kerrottu edes kaikille hallituksen ministereille. Ja kun oltiin kertomatta, tosiasiallisesti näille tahoille on täytynyt antaa väärää tietoa. Jos joku sisäpiiriin kuulumaton eduskunnasta tai hallituksesta on toteuttanut tehtäväänsä ja kysellyt asioiden tilaa, sellaisiakin on varmaan ollut, hänelle on täytynyt antaa muuta tietoa kuin asioiden tosiasiallinen… Lue lisää »

Helteinen heinäkuu

Mennyt heinäkuu on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut mittaushistorian kuumin, koko maan keskilämpötila oli 19,6 astetta. Vanhaa ennätystä piti vuoden 1941 heinäkuu, se jäi nyt kakkoseksi 0,4 asteella. Ero näyttää melko pieneltä, joten vuoden 1941 heinäkuussa on täytynyt olla hellepäiviä suurin piirtein yhtä paljon kuin tänäkin vuonna. Vuoden 1941 heinäkuu oli helteinen muullakin tapaa, jatkosota alkoi. Suomi aloitti suurhyökkäyksensä… Lue lisää »

Erkon vaimon sota

Unohda, että Neuvostoliitto on suurvalta. Näillä sanoilla ulkoministeri Erkko evästi Paasikiveä, kun Paasikivi oli lähdössä Moskovaan neuvottelemaan aluevaihdoista ennen talvisotaa. Olisikos voinut pöljempää neuvoa antaa. Uusin historiantutkimus tuntuu kallistuvan sille kannalle, että talvisota olisi hyvinkin voitu välttää. Näyttää vahvasti siltä, että suomalaiset päättäjät ja neuvottelijat aikanaan eivät olleet alkuunkaan tilanteen tasalla, oikeastaan he näyttävät olleen täydellisen kuutamolla tilanteesta.… Lue lisää »

Ammattimies kertoo

Yrjö Keinonen on kirjoittanut useita kirjoja sotakokemuksistaan. Nyt käteen osui ”1944 taistellen takaisin”. Kirja kertoo asemasotavaiheesta ja sitten erityisesti kesästä -44. Keinosesta tuli myöhemmin Suomen puolustusvoimien komentaja. Keinonen sai sodan aikana Mannerheim-ristin. Keinonen muistelee omia vaiheitaan eri yksiköiden, yleensä pataljoonien, komentajana. Kirja on hyvin omakohtainen. Keinosen pataljoonat taistelevat asemasotavaihetta Syvärin takana lähellä Äänisjärveä. Kesän -44 alussa tulee lähtö.… Lue lisää »

Ajankohtaista historiaa, sisällissota yhdessä minuutissa

Suomen sisällissodassa kuoli noin 38 000 ihmistä. Heistä noin 36 000 oli suomalaisia ja noin 2 000 ulkomaalaisia. Videossa noin 37 000 henkilön kuolinpaikka ja -aika on esitetty Google Earth -kartalla. Jos henkilön kuolinpaikka on ollut tuntematon, hänet on sijoitettu esityksessä ryhmään, joka on Pohjanlahden päällä. Esitys sisältää vuoden 1918, ensimmäisestä viimeiseen päivään. Jokainen symboli edustaa yhtä henkilöä,… Lue lisää »

Suomi 100 000

Suomen ensimmäiset noin 30 vuotta olivat sotaista aikaa. Suomessa koettiin sisällissota, heimosodat, talvisota, jatkosota ja lopuksi vielä Lapin sota. Nämä sodat veivät yhteensä reilusti yli sadan tuhannen suomalaisen hengen. Sisällissodassa menehtyi noin 36 000 suomalaista, heimosodissa noin 660 suomalaista, talvisodassa noin 26 000 suomalaista ja lopulta jatkosota ja Lapin sota veivät yhteensä noin 65 000 suomalaisen hengen. Yhteensä… Lue lisää »

Jörkka ja Mannerheim

Yle näytti kesällä viisiosaisen sarjan Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana. Hyvin tehty sarja, Suomen sotaisat vuodet käydään läpi Donnerin äänellä. Mukana on paljon vanhaa mustavalkoista filmimateriaalia. Ääneen pääsevät silloin tällöin myös niin Ryti kuin tuon ajan uutiskuvien selostajatkin. Mutta mutta, tarkemmin ajateltuna jokin mättää. Vanha kuvamateriaali on koottu pääosin tutuista propagandafilmeistä. Taustalla soi sankarimusiikki, milloin Finlandia, milloin Porilaisten… Lue lisää »

Hei, lähdetään jatkoille!

”Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli osoitus äärimmäisestä ylimielisyydestä. Natsit ja sotilasjohto syyllistyivät tavattomaan typeryyteen, ymmärtämättömyyteen ja totaaliseen vastuuttomuuteen. Natsit uskoivat lyövänsä neuvostojoukot neljässä viikossa. Se ei ollut vain virhearviointi, se oli sulaa hulluutta.” Näin totetaa historioitsija David Cesarani Ylestä tulleessa dokumentissa Euroopan juutalaisten tarina. Jaksossa käsiteltiin Natsi-Saksan hyökkäyksen alkamista Neuvostoliittoon. Toteamus on historiantutkijan ja siis pitkään tapahtumien jälkeen tehty.… Lue lisää »

Ja sitten lasku

Miksi Suomea ei miehitetty toisen maailmansodan päätteeksi? Tähän kysymykseen ei oikein enää riitä vastaukseksi torjuntavoitto Tali-Ihantalassa tai muissa vastaavissa paikoissa. Toki suomalaiset taistelivat urheasti ja pysäyttivät puna-armeijan hyökkäyksen. Mutta se ei taida olla tapahtumain koko kuva. Suomi oli taistellut Natsi-Saksan puolella. Suomi oli Saksan liittolainen, kuten olivat Italia, Romania, Bulgaria ja Unkari. Kun Saksa sortui, sota vyöryi kaikkien… Lue lisää »

Yhdet vielä…

Ulkomaisen sotahistorian lukeminen hämmentää. Suomen osuus toisessa maailmansodassa on yleensä häviävän pieni osa tarinaa, se saa ehkä muutaman sivun tai on mainittu vain ohimennen. Mutta Suomen tilanne saa ympärilleen raamit. Suomen toiminta ja päätökset tulevat näkyville suuremmassa kehyksessä. Lähtökohtainen ajattelu Suomessa tuntuu olevan, että jatkosota oli jonkinlainen ”toinen itsenäisyystaistelu”. Ulkomainen sotahistoria tuntuu kertovan muuta. Joissakin ulkomaisissa sotaelokuvissa on… Lue lisää »

Home

Komppania on lepäämässä taistelujen välissä. Jostain alkaa kuulua konekiväärin papatusta. Pitkiä sarjoja, vähitellen muitakin taistelun ääniä. Tätä kestää aikansa, kunnes kaikki päättyy kumeaan räjähdykseen. Sitten on hiljaista. Kaikki ei ollut tuossa kohdallaan, arvelivat miehet lepäämässä olleesta komppaniasta. Ollaan Ruskealassa heinäkuun puolenvälin jälkeen 1941. M M syntyy kesällä 1913, syntymäpaikaksi merkitään Tohmajärvi. Hänen lapsuudestaan ei ole tietoa. Jossakin vaiheessa… Lue lisää »

Kesäillan valssi

Oli heinäkuun 15. päivä vuonna 1941. Päivä oli kaunis ja helteinen, niinkuin se heinäkuun puolivälissä voi olla. Pataljoonan verran nuoria miehiä oli menossa ensimmäiseen isompaan taisteluunsa. Jalkaväkirykmentti 9:n I pataljoona odotteli lähtökäskyä Jänisjärven rantamaisemassa Kirkkolahdessa. Käsky oli käynyt vallata viholliselta muutaman kilometrin päässä oleva Alalammin tienhaaran alue. Taistelun kulusta on kuvaus Kansa Taisteli -lehden numerossa 6/65, kertojana on… Lue lisää »

Asterix ja talvisota

Ranska ja vähän Englantikin pelastivat Suomen talvisodassa. Näin kävi, jos on uskominen Henrik Talan viime vuonna ilmestynyttä kirjaa ”Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat”. Ja kyllä kirjan perustelut ja tapahtumain logiikka tuntuvat vakuuttavilta. Näinhän se menikin. Kirja antaa entistä tarkemman kuvan Ranskan suhteesta Suomen talvisotaan. Kirja antaa myös erinomaisen yleisen kuvan talvisodan tilanteesta ja sen loppumisen vaiheista. Seuraavassa muutamia omia päätelmiä… Lue lisää »

Sellanen ol Viipuri, vuonna 1918

Tuli luettua Teemu Keskisarjan kirja Viipuri 1918. Kirja on aivan erinomainen, sekä vetävänä kaunokirjallisena esityksenä että historiallisena aitoihin lähteisiin perustuvana kuvauksena Viipurin ja Kannaksen vaiheista sisällissodan aikana. Samalla se antaa myös laajemman näkökulman koko sisällissotaan, jollain tavoin palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Kaikki alkoi ja kaikki loppui Viipurissa. Sisällissota ei alkanut 27/28. helmikuuta, se alkoi jo sitä ennen Viipurissa… Lue lisää »