Monthly Archives: helmikuu 2015

Kuallu talvisorassa, kekä se oli

Se saattoi olla Nieminen, Koskinen, Lehtonen, saattoi se olla Järvinen tai Lahtinenkin tai hyvin joku muukin. Aarne, Arvo, Eino, Erkki, Lauri, Kalle, toiselta nimeltään Johannes. Elo ei nimestään huolimatta säilynyt hengissä aina sekään. Toivosta oli varmaan toivottu jotain muuta kuin puulaatikossa palaavaa poikaa. Voittoja oli vain kaksi. Mutta saattoi se olla joku muukin. Tavallinen suomalainen se oli, ainakin nimestään päätellen. Mutta se ei ollutkaan Korhonen, vähän yllättäen yhtäkään Korhosta ei löydy Tampereen tilastosta. Korhoset eivät aivan ilmeisesti asuneet silloin Tampereella, vaikka he koko Suomen tilastossa ovat ensimmäisenä.

Kuallu talvisorassa, no mistä se ny sitten oli

Se oli tamperelainen. Tai ei se ehkä ollutkaan paljasjalkainen tamperelainen, se olikin tullut jostain ehkä lähikunnasta. Tai ei sitä tiedä, kaikista ei aina tiedä, mistä ne ovat. Tampere tarvitsi työväkeä, työn perässä se varmaan oli tullut, jos oli muualta tullut.

Mutta oikea työmies se oli. Työm., työmies, sekatyömies, tehtaan työmies, maalari, kirvesmies, maatyömies tai vaikka varastomies. Kyllä, oikea työmies. Tai saattoi se olla maanviljelijäkin, ehkä Pirkkalan tai Ylöjärven suunnalla oli vielä maata viljeltäväksi. Vaan saattoi se olla autonkuljettajakin, automobiilit olivat tulleet jo Tampereellekin. Tai saattoi se viihtyä sisähommissakin, olla vaikka konttoristi tai opiskelija tai miksei vaikka kansakoulun opettajakin.

Kuallu talvisorassa, no misä se ny sitten kuali

Se taisteli ja kuoli kaikkialla siellä, missä talvisodassa taisteltiin. Summassa Kannaksella tolkuttomassa tykkitulessa, Kuhmossa venäläisiä motitettaessa, Tolvajärvellä vastahyökkäyksessä harjulle noustessa. Taipale söi miehiä. Vilajoella epätoivoisesti venäläisiä takaisin heitettäessä se kuoli. Viipurissa sodan viimeisinä päivinä se kuoli. Monta muutakin paikkaa oli, missä se kuoli. Kollaalla se kesti, mutta kuoli.

Kuallu talvisorassa, no mihin se ny sitten kuali

Se ei kaatunut, sodassa ei vain kaaduta, ei edes talvisodassa. Usein se räjähti kappaleiksi, tykkituli on semmoista ja semmoiseksi tarkoitettu. Laatikkoon keräiltiin kappaleita sieltä ja täältä. Joskus siitä ei jäänyt jälkeäkään, ei ollut mitä kerätä. Joskus sirpale vei käden tai jalan tai molemmat, ja kuolema tuli vähän ajan kuluttua. Joskus sisukset valuivat syliin. Joskus joku ehti raahata sen rähjäiselle JSP:lle, joskus aika riitti sotasairaalaan. Luotikin harvoin tekee siistiä jälkeä, ja monta luotia vielä vähemmän. Ampukaa mahaan, siitä ukko tokenee, niin kai se oli toisinkin päin. Jos taivaalta ei tipahtanut palavan lentokoneen mukana, tuli kuolema räjähtävässä laivassa. Partiosta ei aina palattu, sinne se jäi hankeen makaamaan, ei saatu mukaan. Sodassa ei vain kaaduta, ei edes talvisodassa. Puhtaat valkoiset lumipuvut ovat ropakantaa.

A:sta A:han

Arkangelista Astrakhaniin. Hitler saattoi olla suuruudenhullu ja kouho korpraali, mutta hänen kenraalinsa olivat ammattimiehiä, he olivat sotimisen ammattilaisia. Kun Hitlerin porukka suunnitteli operaatio Barbarossaa, hyökkäystä Neuvostoliittoon, he tuskin lähtivät siltä pohjalta, että hyökätään jonnekin ja katsotaan, mitä siitä tulee. Ei ei, ei sotaa sillä lailla käydä. Sota ja hyökkäykset on varmasti suunniteltu niin kuin ammattimiehet tekemisensä suunnittelevat. Ja sellaisella tekemisellä on jokin tavoite.

Kannaksella aikoinaan, talvisodassa

Kartalla ovat esillä talvisodassa Kannaksella surmansa saaneet. Jokainen punainen piste edustaa yhtä kaatunutta. Kartalta voi havaita Kannaksen taistelut niissä kuolleiden kautta. Rintaman liikkuminen tulee esille, kun aikasäätimestä valitsee tietyn päivän tilanteen. Karttaa voi zoomata sitä tuplaklikkaamalla. Kun kursosin vie punaisen pisteen päälle, tulee esille henkilön nimi, paikka ja aika.

Kotikontujen tienoita

Talvisodassa kuolleet kotikunnittain ovat näkyvissä kartalla ja listassa. Kartalla ympyrän koko edustaa suhteellista kuolleiden määrää ko. kunnassa. Tarkemman luvun saa viemällä kursorin ympyrän päälle. Karttaa voi lähentää tuplaklikkaamalla. Listassa kunnat ovat suuruusjärjestyksessä, ylinnä eniten menettäneet kunnat. Myös listan kunnista saa tarkempaa tietoa viemällä kursorin pylvään päälle tai tuplaklikkaamalla listaa.

Heil Butler, meil Media

Mikä on propagandaa? Sitä on nyt liikkeellä, monesta suunnasta.

Helpointa propaganda on tunnistaa silloin, kun tarina on ilmiselvästi totuuden vastaista. Tällaistakin löytää nykyisin jopa valtiollisella tasolla. Oikeastaan tilannetta ei voi kuin ihmetellä, sanoma menettää silloin nopeasti tehonsa. Myös kertojan totta olevat jutut saavat varjon, eikä niitäkään enää kukaan usko. Miten sen menikään, Abraham Lincolnin suuhun on pantu seuraava toteamus: ”Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa.”

Nuorna kuolla eestä maan, ja kunnian ja kuninkaan

Kuviossa jatkosodassa kaatuneet eri sotavuosina iän mukaan summattuna. Kuviosta voi lukea, että aina nuorimmat tulijat tuntuivat pääsevän hengestään ensin. Voi ehkä miettiä, miksi nuori tulija sai surmansa muita todennäköisemmin, vai onko se vain tilaston harhaa. Vai oliko vanhempia ikäluokkia oli jo verottanut tämä sama ilmiö, ehkä niitä alkoi ollakin pikkuhiljaa vähemmän.

Tiet isäin astumaan

Kun tarkastellaan sekä talvisodan että jatkosodan kaatuneiden tilastoja iän mukaan laskettuna, huomataan niissä selkeä ero. Talvisodan tilastoissa suurimmat tappiot ovat 22-28 vuotiaiden ryhmissä, suurimman pylvään ollessa 22-vuotiaiden kohdalla. Talvisodan suurimmat tappiot ovat puolestaan 19-23 vuotiaiden ryhmissä, suurimman pylvään ollessa 20-vuotiaiden ryhmässä.

Pojat

Kaaviossa on esitetty jatkosodassa kaatuneet iän mukaan laskettuna. Huomio kiinnittyy siihen, että suurimmat kuolleisuusluvut ovat nuorimmilla sotaan osallistuneilla ikäluokilla. Nämä ikäluokat olivat talvisodan aikana 16-20 vuotiaita. Tie jatkosotaan kävi usein suoraan sotaväen (asevelvollisuuden) suorittamisen jälkeen. Jatkosotahan oli pitkä, jatkosodan alussa 16-vuotias ehti vielä rintamalle kesällä 44. Ja jatkosodan alussa 20 -vuotias oli sodan lopussa n. 23 -vuotias (jos säilyi hengissä).

Jatkosodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin

Kuvassa on esitetty jatkosodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin 1.6.1941 – 14.9.1944. Kuolleita on yhteensä n. 63 200. Kuvasta käy esille, millaisia eri vaiheita jatkosodassa oli. Pitkä ja kallis rupeama.

Kuva 1. Jatkosodan aikana 1.6.1941 – 14.9.1944 sotatapahtumien seurauksena kuolleet, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 63 200 henkilöä.

Jatkosodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin vuonna 1944

Kuvassa on esitetty jatkosodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin vuonna 1944 Lapin sotaan saakka (syyskuun puoliväli). Venäläisten suurhyökkäys oli tuhoisa. Kuolleita on yhteensä n. 20 560.

Kuva 1. Jatkosodan aikana 1.1.1944 – 14.9.1944 sotatapahtumien seurauksena kuolleet, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 20 560 henkilöä.

Saattaja Aura II

Mikä onkaan se läntisin piste, jossa talvisodassa on syntynyt uhreja. Artikkelin Talvisodan verisimmät taistelupaikat kartalla näkyy piste Ahvenanmaan länsipuolella. Kun vie kursorin sen kohdalle, tulee esille tiedot: Tapahtumapaikka: Ahvenanmeri Märket, lukumäärä 26. Jotain on sattunut, mikä on vienyt 26 ihmisen hengen.

Länsivallat vai natsi-Saksa, kas siinä pulma

Yksi suurista talvisodan myyteistä on, että Suomi taisteli yksin. Se ei taida enää nykykäsityksen mukaan pitää paikkaansa. Koko sota taisi loppua koska Iso-Britannia ja Ranska olivat vahvasti Suomen puolella. Ne suorastaan patistivat Suomea hyväksymään sotilaallisen avun. Vaikka Suomi ei apua pyytänyt, Stalin kaiketi laskeskeli, että tästä voisi koitua liian suuri riski, ja rauha solmittiin 13.3. Neuvostoarmeija olisi kyllä kaiken järjen mukaan ennen pitkää tullut läpi rintaman, Suomen armeija taisteli ilmeisestikin viimeisillään repaleisena ja väsyneenä. Viimeistenkin sotapäivien tappiot olivat edelleen raskaita.

Aika poikia

Kuviossa on talvisodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin, yhteensä n. 26 30 henkilöä. Väri kertoo kuinka paljon kuolleista on tietyn ikäisiä. Vie kursori kuvion pylväiden päälle ja saat tarkempaa tietoa. Tai klikkaa oikean laidan jotakin ikälukua, jolloin kaaviosta tulevat esille vastaavan ikäiset päivittäin.

Talvisodan tappiot

Talvisodan taistelujen luonne näkyy kaatuneiden tilastossa. Selvästikin sodassa on erilaisia vaiheita. Sodan alkupäivät eivät ole niin verisiä kuin myöhemmät ajat. Mannerheimin sanotaan olleen tytyymätön sodan alun perääntymiseen silläkin perusteella, että armeija ei taistele, koska tappiot ovat pieniä.

Missä isi on?

Sota tuotti paitsi kaatuneita myös isättömiä lapsia. Heitä oli talvisodan jäljiltä lähes 17 800 (17 738). Voidaan ajatella, että todennäköisesti lukumäärä on suurempi, tietokannassa ei ole merkitty kaikille kaatuneille lasten lukumäärää (usemmiten luku on 0) ja tässä se on sitten oletettu nollaksi.

Kovan onnen sukupolvi

Talvisodassa kuolleet syntyivät pääasiassa 1900 – 1920 välisenä aikana. He syntyivät ennen Suomen itsenäistymistä tai juuri itsenäistymisen aikoihin. Aika ei ollut ihan parasta aikaa Suomen historiassa. Jos oli ennenkin ollut vaikeita aikoja, niin nyt lapsuutta ja nuoruutta koetteli sisällissota. Jos siitä selvisi hengissä, saattoi kuolla heti sisällissodan jälkeen Suomessa riehuneeseen espanjantautiin. Sen sanotaan sairastuttaneen erityisesti nuoria ja vahvoja ihmisiä. Espanjantauti tappoi Suomessa arviolta n. 25 000 ihmistä (Wikipedia).

Mikä on sopiva ikä sotimaan?

Mikä on sopiva ikä sotimaan .. tai kaatumaan? Kuvio näyttää talvisodassa kaatuneiden ikäjakauman. Kuvio ei kuitenkaan kerro talvisodassa taistelleiden ikäjakaumaa. Voi kysyä olisiko se erilainen. Voisi ajatella, että sotaan kutsuttiin kaikki, jotka olivat saatavilla. Varmaan kolmikymppiset ja nelikymppisetkin kelpasivat vielä hyvin. Nelikymppisten ikäluokkaa oli tosin suuresti harventanut sisällissota.

Iconic One Pro Theme | Powered by Wordpress