Sellanen ol Viipuri, vuonna 1918

Tuli luettua Teemu Keskisarjan kirja Viipuri 1918. Kirja on aivan erinomainen, sekä vetävänä kaunokirjallisena esityksenä että historiallisena aitoihin lähteisiin perustuvana kuvauksena Viipurin ja Kannaksen vaiheista sisällissodan aikana. Samalla se antaa myös laajemman näkökulman koko sisällissotaan, jollain tavoin palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Kaikki alkoi ja kaikki loppui Viipurissa. Sisällissota ei alkanut 27/28. helmikuuta, se alkoi jo sitä ennen Viipurissa… Lue lisää »

Malli Cajander

Mikä oli malli Cajander ja miksi niin oli? Sanonnalla pyritään kuvaamaan Suomen armeijan puutteellista varustetasoa talvisodan alkaessa. Cajander viittaa ennen talvisotaa vaikuttaneeseen Cajander III hallitukseen (12. maaliskuuta 1937 – 1. joulukuuta 1939). Useinkin tähän liitetään mielikuva, että Suomen puolustusmenot olivat pienet ja riittämättömät välttämättömiinkin hankintoihin. Sotaan lähteville miehille oli antaa vain kivääri, kokardi ja vyö. Tämä(kään) myytti ei… Lue lisää »

Paldiskista pohjoiseen

Mikä on tuo eteläisin piste, jossa talvisodan aikana on syntynyt suomalaisia kuolonuhreja? Kartalla piste näyttäisi olevan Viron rannikolla Paldiskin edustalla. Siellä näyttää saaneen surmansa kaksi henkilöä. Mitähän siellä on tapahtunut. Googletus tuo tietoa. Sivulta propatria.fi/talvisodan-upseerit löytyy selitys. Sivuston mukaan: ”Kersantti Söderholm pilottina ja itsenäisyyspäivänä vänrikiksi ylennetty Huhanantti lennon johtajana starttasivat Ripon-koneensa 23.12.1939 Helsingin Kallvikissa. Tehtävänä oli lentää Suomenlahden… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, neliosainen trilokia

Missä taistelivat ja kuolivat tamperelaiset talvisodassa? Seuraavissa artikkeleissa on pyritty tilastojen perusteella hiukan katsomaan, millaisia henkilöitä talvisodassa kuolleet tamperelaiset olivat. Tässä kartta osoittaa paikat, jossa tamperelaiset saivat surmansa. Jokainen piste edustaa yhtä henkilöä. Eniten pisteitä tuntuu olevan Kannaksella. Mutta niinpä vain pisteitä riittää myös Laatokan pohjoispuolelle ja pohjoisen Suomen taistelupaikoile. Ja yksi henkilö oli kuolemassa myös saattaja Auralla.… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, kekä se oli

Se saattoi olla Nieminen, Koskinen, Lehtonen, saattoi se olla Järvinen tai Lahtinenkin tai hyvin joku muukin. Aarne, Arvo, Eino, Erkki, Lauri, Kalle, toiselta nimeltään Johannes. Elo ei nimestään huolimatta säilynyt hengissä aina sekään. Toivosta oli varmaan toivottu jotain muuta kuin puulaatikossa palaavaa poikaa. Voittoja oli vain kaksi. Mutta saattoi se olla joku muukin. Tavallinen suomalainen se oli, ainakin… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, no mistä se ny sitten oli

Se oli tamperelainen. Tai ei se ehkä ollutkaan paljasjalkainen tamperelainen, se olikin tullut jostain ehkä lähikunnasta. Tai ei sitä tiedä, kaikista ei aina tiedä, mistä ne ovat. Tampere tarvitsi työväkeä, työn perässä se varmaan oli tullut, jos oli muualta tullut. Mutta oikea työmies se oli. Työm., työmies, sekatyömies, tehtaan työmies, maalari, kirvesmies, maatyömies tai vaikka varastomies. Kyllä, oikea… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, no misä se ny sitten kuali

Se taisteli ja kuoli kaikkialla siellä, missä talvisodassa taisteltiin. Summassa Kannaksella tolkuttomassa tykkitulessa, Kuhmossa venäläisiä motitettaessa, Tolvajärvellä vastahyökkäyksessä harjulle noustessa. Taipale söi miehiä. Vilajoella epätoivoisesti venäläisiä takaisin heitettäessä se kuoli. Viipurissa sodan viimeisinä päivinä se kuoli. Monta muutakin paikkaa oli, missä se kuoli. Kollaalla se kesti, mutta kuoli. Se kuoli Talvelan porukoissa JR 16:n riveissä siellä Tolvajärvellä ja… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, no mihin se ny sitten kuali

Se ei kaatunut, sodassa ei vain kaaduta, ei edes talvisodassa. Usein se räjähti kappaleiksi, tykkituli on semmoista ja semmoiseksi tarkoitettu. Laatikkoon keräiltiin kappaleita sieltä ja täältä. Joskus siitä ei jäänyt jälkeäkään, ei ollut mitä kerätä. Joskus sirpale vei käden tai jalan tai molemmat, ja kuolema tuli vähän ajan kuluttua. Joskus sisukset valuivat syliin. Joskus joku ehti raahata sen… Lue lisää »

A:sta A:han

Arkangelista Astrakhaniin. Hitler saattoi olla suuruudenhullu ja kouho korpraali, mutta hänen kenraalinsa olivat ammattimiehiä, he olivat sotimisen ammattilaisia. Kun Hitlerin porukka suunnitteli operaatio Barbarossaa, hyökkäystä Neuvostoliittoon, he tuskin lähtivät siltä pohjalta, että hyökätään jonnekin ja katsotaan, mitä siitä tulee. Ei ei, ei sotaa sillä lailla käydä. Sota ja hyökkäykset on varmasti suunniteltu niin kuin ammattimiehet tekemisensä suunnittelevat. Ja… Lue lisää »

Kannaksella aikoinaan, talvisodassa

Kartalla ovat esillä talvisodassa Kannaksella surmansa saaneet. Jokainen punainen piste edustaa yhtä kaatunutta. Kartalta voi havaita Kannaksen taistelut niissä kuolleiden kautta. Rintaman liikkuminen tulee esille, kun aikasäätimestä valitsee tietyn päivän tilanteen. Karttaa voi zoomata sitä tuplaklikkaamalla. Kun kursosin vie punaisen pisteen päälle, tulee esille henkilön nimi, paikka ja aika.      

Kotikontujen tienoita

Talvisodassa kuolleet kotikunnittain ovat näkyvissä kartalla ja listassa. Kartalla ympyrän koko edustaa suhteellista kuolleiden määrää ko. kunnassa. Tarkemman luvun saa viemällä kursorin ympyrän päälle. Karttaa voi lähentää tuplaklikkaamalla. Listassa kunnat ovat suuruusjärjestyksessä, ylinnä eniten menettäneet kunnat. Myös listan kunnista saa tarkempaa tietoa viemällä kursorin pylvään päälle tai tuplaklikkaamalla listaa. On tietysti hyvä huomata, että kuntarakenne on sodan aikainen… Lue lisää »

Heil Butler, meil Media

Mikä on propagandaa? Sitä on nyt liikkeellä, monesta suunnasta. Helpointa propaganda on tunnistaa silloin, kun tarina on ilmiselvästi totuuden vastaista. Tällaistakin löytää nykyisin jopa valtiollisella tasolla. Oikeastaan tilannetta ei voi kuin ihmetellä, sanoma menettää silloin nopeasti tehonsa. Myös kertojan totta olevat jutut saavat varjon, eikä niitäkään enää kukaan usko. Miten sen menikään, Abraham Lincolnin suuhun on pantu seuraava… Lue lisää »

Nuorna kuolla eestä maan, ja kunnian ja kuninkaan

Kuviossa jatkosodassa kaatuneet eri sotavuosina iän mukaan summattuna. Kuviosta voi lukea, että aina nuorimmat tulijat tuntuivat pääsevän hengestään ensin. Voi ehkä miettiä, miksi nuori tulija sai surmansa muita todennäköisemmin, vai onko se vain tilaston harhaa. Vai oliko vanhempia ikäluokkia oli jo verottanut tämä sama ilmiö, ehkä niitä alkoi ollakin pikkuhiljaa vähemmän. Talvisodan tappiot näkyvät pykälänä tilastoissa. Se näkyy… Lue lisää »

Tiet isäin astumaan

Kun tarkastellaan sekä talvisodan että jatkosodan kaatuneiden tilastoja iän mukaan laskettuna, huomataan niissä selkeä ero. Talvisodan tilastoissa suurimmat tappiot ovat 22-28 vuotiaiden ryhmissä, suurimman pylvään ollessa 22-vuotiaiden kohdalla. Talvisodan suurimmat tappiot ovat puolestaan 19-23 vuotiaiden ryhmissä, suurimman pylvään ollessa 20-vuotiaiden ryhmässä. Täytyy tietysti huomata, että talvisodan taistelijat ovat jatkosodassa parisen vuotta vanhempia. Joten siis esim. ikäluokka, joka talvisodan… Lue lisää »

Pojat

Kaaviossa on esitetty jatkosodassa kaatuneet iän mukaan laskettuna. Huomio kiinnittyy siihen, että suurimmat kuolleisuusluvut ovat nuorimmilla sotaan osallistuneilla ikäluokilla. Nämä ikäluokat olivat talvisodan aikana 16-20 vuotiaita. Tie jatkosotaan kävi usein suoraan sotaväen (asevelvollisuuden) suorittamisen jälkeen. Jatkosotahan oli pitkä, jatkosodan alussa 16-vuotias ehti vielä rintamalle kesällä 44. Ja jatkosodan alussa 20 -vuotias oli sodan lopussa n. 23 -vuotias (jos… Lue lisää »

Jatkosodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin

Kuvassa on esitetty jatkosodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin 1.6.1941 – 14.9.1944. Kuolleita on yhteensä n. 63 200. Kuvasta käy esille, millaisia eri vaiheita jatkosodassa oli. Pitkä ja kallis rupeama. Kuva 1. Jatkosodan aikana 1.6.1941 – 14.9.1944 sotatapahtumien seurauksena kuolleet, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 63 200 henkilöä. Tämä tilasto on tehty niin, että tapahtuman päivä edustaa sitä päivää, joka lähiten kuvaa… Lue lisää »

Jatkosodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin vuonna 1944

Kuvassa on esitetty jatkosodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin vuonna 1944 Lapin sotaan saakka (syyskuun puoliväli). Venäläisten suurhyökkäys oli tuhoisa. Kuolleita on yhteensä n. 20 560. Kuva 1. Jatkosodan aikana 1.1.1944 – 14.9.1944 sotatapahtumien seurauksena kuolleet, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 20 560 henkilöä. Tämä tilasto on tehty niin, että tapahtuman päivä edustaa sitä päivää, joka lähiten kuvaa sotatoimia. Niinpä lähtökohtaisesti on… Lue lisää »

Saattaja Aura II

Mikä onkaan se läntisin piste, jossa talvisodassa on syntynyt uhreja. Artikkelin Talvisodan verisimmät taistelupaikat kartalla näkyy piste Ahvenanmaan länsipuolella. Kun vie kursorin sen kohdalle, tulee esille tiedot: Tapahtumapaikka: Ahvenanmeri Märket, lukumäärä 26. Jotain on sattunut, mikä on vienyt 26 ihmisen hengen. Pienellä googlailulla tapahtumasta löytyy tietoa. Wikipedia kertoo: ”Aura II upposi 13. tammikuuta 1940 Ahvenanmerellä ollessaan suojaamassa saattuetta.… Lue lisää »

Länsivallat vai natsi-Saksa, kas siinä pulma

Yksi suurista talvisodan myyteistä on, että Suomi taisteli yksin. Se ei taida enää nykykäsityksen mukaan pitää paikkaansa. Koko sota taisi loppua koska Iso-Britannia ja Ranska olivat vahvasti Suomen puolella. Ne suorastaan patistivat Suomea hyväksymään sotilaallisen avun. Vaikka Suomi ei apua pyytänyt, Stalin kaiketi laskeskeli, että tästä voisi koitua liian suuri riski, ja rauha solmittiin 13.3. Neuvostoarmeija olisi kyllä… Lue lisää »

Aika poikia

Kuviossa on talvisodassa kuolleiden lukumäärä päivittäin, yhteensä n. 26 30 henkilöä. Väri kertoo kuinka paljon kuolleista on tietyn ikäisiä. Vie kursori kuvion pylväiden päälle ja saat tarkempaa tietoa. Tai klikkaa oikean laidan jotakin ikälukua, jolloin kaaviosta tulevat esille vastaavan ikäiset päivittäin.