Erkon vaimon sota

Unohda, että Neuvostoliitto on suurvalta. Näillä sanoilla ulkoministeri Erkko evästi Paasikiveä, kun Paasikivi oli lähdössä Moskovaan neuvottelemaan aluevaihdoista ennen talvisotaa. Olisikos voinut pöljempää neuvoa antaa. Uusin historiantutkimus tuntuu kallistuvan sille kannalle, että talvisota olisi hyvinkin voitu välttää. Näyttää vahvasti siltä, että suomalaiset päättäjät ja neuvottelijat aikanaan eivät olleet alkuunkaan tilanteen tasalla, oikeastaan he näyttävät olleen täydellisen kuutamolla tilanteesta.… Lue lisää »

Ammattimies kertoo

Yrjö Keinonen on kirjoittanut useita kirjoja sotakokemuksistaan. Nyt käteen osui ”1944 taistellen takaisin”. Kirja kertoo asemasotavaiheesta ja sitten erityisesti kesästä -44. Keinosesta tuli myöhemmin Suomen puolustusvoimien komentaja. Keinonen sai sodan aikana Mannerheim-ristin. Keinonen muistelee omia vaiheitaan eri yksiköiden, yleensä pataljoonien, komentajana. Kirja on hyvin omakohtainen. Keinosen pataljoonat taistelevat asemasotavaihetta Syvärin takana lähellä Äänisjärveä. Kesän -44 alussa tulee lähtö.… Lue lisää »

Ajankohtaista historiaa, sisällissota yhdessä minuutissa

Suomen sisällissodassa kuoli noin 38 000 ihmistä. Heistä noin 36 000 oli suomalaisia ja noin 2 000 ulkomaalaisia. Videossa noin 37 000 henkilön kuolinpaikka ja -aika on esitetty Google Earth -kartalla. Jos henkilön kuolinpaikka on ollut tuntematon, hänet on sijoitettu esityksessä ryhmään, joka on Pohjanlahden päällä. Esitys sisältää vuoden 1918, ensimmäisestä viimeiseen päivään. Jokainen symboli edustaa yhtä henkilöä,… Lue lisää »

Suomi 100 000

Suomen ensimmäiset noin 30 vuotta olivat sotaista aikaa. Suomessa koettiin sisällissota, heimosodat, talvisota, jatkosota ja lopuksi vielä Lapin sota. Nämä sodat veivät yhteensä reilusti yli sadan tuhannen suomalaisen hengen. Sisällissodassa menehtyi noin 36 000 suomalaista, heimosodissa noin 660 suomalaista, talvisodassa noin 26 000 suomalaista ja lopulta jatkosota ja Lapin sota veivät yhteensä noin 65 000 suomalaisen hengen. Yhteensä… Lue lisää »

Jörkka ja Mannerheim

Yle näytti kesällä viisiosaisen sarjan Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana. Hyvin tehty sarja, Suomen sotaisat vuodet käydään läpi Donnerin äänellä. Mukana on paljon vanhaa mustavalkoista filmimateriaalia. Ääneen pääsevät silloin tällöin myös niin Ryti kuin tuon ajan uutiskuvien selostajatkin. Mutta mutta, tarkemmin ajateltuna jokin mättää. Vanha kuvamateriaali on koottu pääosin tutuista propagandafilmeistä. Taustalla soi sankarimusiikki, milloin Finlandia, milloin Porilaisten… Lue lisää »

Hei, lähdetään jatkoille!

”Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli osoitus äärimmäisestä ylimielisyydestä. Natsit ja sotilasjohto syyllistyivät tavattomaan typeryyteen, ymmärtämättömyyteen ja totaaliseen vastuuttomuuteen. Natsit uskoivat lyövänsä neuvostojoukot neljässä viikossa. Se ei ollut vain virhearviointi, se oli sulaa hulluutta.” Näin totetaa historioitsija David Cesarani Ylestä tulleessa dokumentissa Euroopan juutalaisten tarina. Jaksossa käsiteltiin Natsi-Saksan hyökkäyksen alkamista Neuvostoliittoon. Toteamus on historiantutkijan ja siis pitkään tapahtumien jälkeen tehty.… Lue lisää »

Ja sitten lasku

Miksi Suomea ei miehitetty toisen maailmansodan päätteeksi? Tähän kysymykseen ei oikein enää riitä vastaukseksi torjuntavoitto Tali-Ihantalassa tai muissa vastaavissa paikoissa. Toki suomalaiset taistelivat urheasti ja pysäyttivät puna-armeijan hyökkäyksen. Mutta se ei taida olla tapahtumain koko kuva. Suomi oli taistellut Natsi-Saksan puolella. Suomi oli Saksan liittolainen, kuten olivat Italia, Romania, Bulgaria ja Unkari. Kun Saksa sortui, sota vyöryi kaikkien… Lue lisää »

Yhdet vielä…

Ulkomaisen sotahistorian lukeminen hämmentää. Suomen osuus toisessa maailmansodassa on yleensä häviävän pieni osa tarinaa, se saa ehkä muutaman sivun tai on mainittu vain ohimennen. Mutta Suomen tilanne saa ympärilleen raamit. Suomen toiminta ja päätökset tulevat näkyville suuremmassa kehyksessä. Lähtökohtainen ajattelu Suomessa tuntuu olevan, että jatkosota oli jonkinlainen ”toinen itsenäisyystaistelu”. Ulkomainen sotahistoria tuntuu kertovan muuta. Joissakin ulkomaisissa sotaelokuvissa on… Lue lisää »

Home

Komppania on lepäämässä taistelujen välissä. Jostain alkaa kuulua konekiväärin papatusta. Pitkiä sarjoja, vähitellen muitakin taistelun ääniä. Tätä kestää aikansa, kunnes kaikki päättyy kumeaan räjähdykseen. Sitten on hiljaista. Kaikki ei ollut tuossa kohdallaan, arvelivat miehet lepäämässä olleesta komppaniasta. Ollaan Ruskealassa heinäkuun puolenvälin jälkeen 1941. M M syntyy kesällä 1913, syntymäpaikaksi merkitään Tohmajärvi. Hänen lapsuudestaan ei ole tietoa. Jossakin vaiheessa… Lue lisää »

Kesäillan valssi

Oli heinäkuun 15. päivä vuonna 1941. Päivä oli kaunis ja helteinen, niinkuin se heinäkuun puolivälissä voi olla. Pataljoonan verran nuoria miehiä oli menossa ensimmäiseen isompaan taisteluunsa. Jalkaväkirykmentti 9:n I pataljoona odotteli lähtökäskyä Jänisjärven rantamaisemassa Kirkkolahdessa. Käsky oli käynyt vallata viholliselta muutaman kilometrin päässä oleva Alalammin tienhaaran alue. Taistelun kulusta on kuvaus Kansa Taisteli -lehden numerossa 6/65, kertojana on… Lue lisää »

Asterix ja talvisota

Ranska ja vähän Englantikin pelastivat Suomen talvisodassa. Näin kävi, jos on uskominen Henrik Talan viime vuonna ilmestynyttä kirjaa ”Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat”. Ja kyllä kirjan perustelut ja tapahtumain logiikka tuntuvat vakuuttavilta. Näinhän se menikin. Kirja antaa entistä tarkemman kuvan Ranskan suhteesta Suomen talvisotaan. Kirja antaa myös erinomaisen yleisen kuvan talvisodan tilanteesta ja sen loppumisen vaiheista. Seuraavassa muutamia omia päätelmiä… Lue lisää »

Sellanen ol Viipuri, vuonna 1918

Tuli luettua Teemu Keskisarjan kirja Viipuri 1918. Kirja on aivan erinomainen, sekä vetävänä kaunokirjallisena esityksenä että historiallisena aitoihin lähteisiin perustuvana kuvauksena Viipurin ja Kannaksen vaiheista sisällissodan aikana. Samalla se antaa myös laajemman näkökulman koko sisällissotaan, jollain tavoin palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Kaikki alkoi ja kaikki loppui Viipurissa. Sisällissota ei alkanut 27/28. helmikuuta, se alkoi jo sitä ennen Viipurissa… Lue lisää »

Malli Cajander

Mikä oli malli Cajander ja miksi niin oli? Sanonnalla pyritään kuvaamaan Suomen armeijan puutteellista varustetasoa talvisodan alkaessa. Cajander viittaa ennen talvisotaa vaikuttaneeseen Cajander III hallitukseen (12. maaliskuuta 1937 – 1. joulukuuta 1939). Useinkin tähän liitetään mielikuva, että Suomen puolustusmenot olivat pienet ja riittämättömät välttämättömiinkin hankintoihin. Sotaan lähteville miehille oli antaa vain kivääri, kokardi ja vyö. Tämä(kään) myytti ei… Lue lisää »

Paldiskista pohjoiseen

Mikä on tuo eteläisin piste, jossa talvisodan aikana on syntynyt suomalaisia kuolonuhreja? Kartalla piste näyttäisi olevan Viron rannikolla Paldiskin edustalla. Siellä näyttää saaneen surmansa kaksi henkilöä. Mitähän siellä on tapahtunut. Googletus tuo tietoa. Sivulta propatria.fi/talvisodan-upseerit löytyy selitys. Sivuston mukaan: ”Kersantti Söderholm pilottina ja itsenäisyyspäivänä vänrikiksi ylennetty Huhanantti lennon johtajana starttasivat Ripon-koneensa 23.12.1939 Helsingin Kallvikissa. Tehtävänä oli lentää Suomenlahden… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, neliosainen trilokia

Missä taistelivat ja kuolivat tamperelaiset talvisodassa? Seuraavissa artikkeleissa on pyritty tilastojen perusteella hiukan katsomaan, millaisia henkilöitä talvisodassa kuolleet tamperelaiset olivat. Tässä kartta osoittaa paikat, jossa tamperelaiset saivat surmansa. Jokainen piste edustaa yhtä henkilöä. Eniten pisteitä tuntuu olevan Kannaksella. Mutta niinpä vain pisteitä riittää myös Laatokan pohjoispuolelle ja pohjoisen Suomen taistelupaikoile. Ja yksi henkilö oli kuolemassa myös saattaja Auralla.… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, kekä se oli

Se saattoi olla Nieminen, Koskinen, Lehtonen, saattoi se olla Järvinen tai Lahtinenkin tai hyvin joku muukin. Aarne, Arvo, Eino, Erkki, Lauri, Kalle, toiselta nimeltään Johannes. Elo ei nimestään huolimatta säilynyt hengissä aina sekään. Toivosta oli varmaan toivottu jotain muuta kuin puulaatikossa palaavaa poikaa. Voittoja oli vain kaksi. Mutta saattoi se olla joku muukin. Tavallinen suomalainen se oli, ainakin… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, no mistä se ny sitten oli

Se oli tamperelainen. Tai ei se ehkä ollutkaan paljasjalkainen tamperelainen, se olikin tullut jostain ehkä lähikunnasta. Tai ei sitä tiedä, kaikista ei aina tiedä, mistä ne ovat. Tampere tarvitsi työväkeä, työn perässä se varmaan oli tullut, jos oli muualta tullut. Mutta oikea työmies se oli. Työm., työmies, sekatyömies, tehtaan työmies, maalari, kirvesmies, maatyömies tai vaikka varastomies. Kyllä, oikea… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, no misä se ny sitten kuali

Se taisteli ja kuoli kaikkialla siellä, missä talvisodassa taisteltiin. Summassa Kannaksella tolkuttomassa tykkitulessa, Kuhmossa venäläisiä motitettaessa, Tolvajärvellä vastahyökkäyksessä harjulle noustessa. Taipale söi miehiä. Vilajoella epätoivoisesti venäläisiä takaisin heitettäessä se kuoli. Viipurissa sodan viimeisinä päivinä se kuoli. Monta muutakin paikkaa oli, missä se kuoli. Kollaalla se kesti, mutta kuoli. Se kuoli Talvelan porukoissa JR 16:n riveissä siellä Tolvajärvellä ja… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, no mihin se ny sitten kuali

Se ei kaatunut, sodassa ei vain kaaduta, ei edes talvisodassa. Usein se räjähti kappaleiksi, tykkituli on semmoista ja semmoiseksi tarkoitettu. Laatikkoon keräiltiin kappaleita sieltä ja täältä. Joskus siitä ei jäänyt jälkeäkään, ei ollut mitä kerätä. Joskus sirpale vei käden tai jalan tai molemmat, ja kuolema tuli vähän ajan kuluttua. Joskus sisukset valuivat syliin. Joskus joku ehti raahata sen… Lue lisää »