Ja sitten lasku

Miksi Suomea ei miehitetty toisen maailmansodan päätteeksi? Tähän kysymykseen ei oikein enää riitä vastaukseksi torjuntavoitto Tali-Ihantalassa tai muissa vastaavissa paikoissa. Toki suomalaiset taistelivat urheasti ja pysäyttivät puna-armeijan hyökkäyksen. Mutta se ei taida olla tapahtumain koko kuva. Suomi oli taistellut Natsi-Saksan puolella. Suomi oli Saksan liittolainen, kuten olivat Italia, Romania ja Unkari. Kun Saksa sortui, sota vyöryi kaikkien muiden… Lue lisää »

Yhdet vielä…

Ulkomaisen sotahistorian lukeminen hämmentää. Suomen osuus toisessa maailmansodassa on yleensä häviävän pieni osa tarinaa, se saa ehkä muutaman sivun tai on mainittu vain ohimennen. Mutta Suomen tilanne saa ympärilleen raamit. Suomen toiminta ja päätökset tulevat näkyville suuremmassa kehyksessä. Lähtökohtainen ajattelu Suomessa tuntuu olevan, että jatkosota oli jonkinlainen ”toinen itsenäisyystaistelu”. Ulkomainen sotahistoria tuntuu kertovan muuta. Joissakin ulkomaisissa sotaelokuvissa on… Lue lisää »

Home

Komppania on lepäämässä taistelujen välissä. Jostain alkaa kuulua konekiväärin papatusta. Pitkiä sarjoja, vähitellen muitakin taistelun ääniä. Tätä kestää aikansa, kunnes kaikki päättyy kumeaan räjähdykseen. Sitten on hiljaista. Kaikki ei ollut tuossa kohdallaan, arvelivat miehet lepäämässä olleesta komppaniasta. Ollaan Ruskealassa heinäkuun puolenvälin jälkeen 1941. M M syntyy kesällä 1913, syntymäpaikaksi merkitään Tohmajärvi. Hänen lapsuudestaan ei ole tietoa. Jossakin vaiheessa… Lue lisää »

Kesäillan valssi

Oli heinäkuun 15. päivä vuonna 1941. Päivä oli kaunis ja helteinen, niinkuin se heinäkuun puolivälissä voi olla. Pataljoonan verran nuoria miehiä oli menossa ensimmäiseen isompaan taisteluunsa. Jalkaväkirykmentti 9:n I pataljoona odotteli lähtökäskyä Jänisjärven rantamaisemassa Kirkkolahdessa. Käsky oli käynyt vallata viholliselta muutaman kilometrin päässä oleva Alalammin tienhaaran alue. Taistelun kulusta on kuvaus Kansa Taisteli -lehden numerossa 6/65, kertojana on… Lue lisää »

Asterix ja talvisota

Ranska ja vähän Englantikin pelastivat Suomen talvisodassa. Näin kävi, jos on uskominen Henrik Talan viime vuonna ilmestynyttä kirjaa ”Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat”. Ja kyllä kirjan perustelut ja tapahtumain logiikka tuntuvat vakuuttavilta. Näinhän se menikin. Kirja antaa entistä tarkemman kuvan Ranskan suhteesta Suomen talvisotaan. Kirja antaa myös erinomaisen yleisen kuvan talvisodan tilanteesta ja sen loppumisen vaiheista. Seuraavassa muutamia omia päätelmiä… Lue lisää »

Sellanen ol Viipuri, vuonna 1918

Tuli luettua Teemu Keskisarjan kirja Viipuri 1918. Kirja on aivan erinomainen, sekä vetävänä kaunokirjallisena esityksenä että historiallisena aitoihin lähteisiin perustuvana kuvauksena Viipurin ja Kannaksen vaiheista sisällissodan aikana. Samalla se antaa myös laajemman näkökulman koko sisällissotaan, jollain tavoin palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Kaikki alkoi ja kaikki loppui Viipurissa. Sisällissota ei alkanut 27/28. helmikuuta, se alkoi jo sitä ennen Viipurissa… Lue lisää »

Malli Cajander

Mikä oli malli Cajander ja miksi niin oli? Sanonnalla pyritään kuvaamaan Suomen armeijan puutteellista varustetasoa talvisodan alkaessa. Cajander viittaa ennen talvisotaa vaikuttaneeseen Cajander III hallitukseen (12. maaliskuuta 1937 – 1. joulukuuta 1939). Useinkin tähän liitetään mielikuva, että Suomen puolustusmenot olivat pienet ja riittämättömät välttämättömiinkin hankintoihin. Sotaan lähteville miehille oli antaa vain kivääri, kokardi ja vyö. Tämä(kään) myytti ei… Lue lisää »

Paldiskista pohjoiseen

Mikä on tuo eteläisin piste, jossa talvisodan aikana on syntynyt suomalaisia kuolonuhreja? Kartalla piste näyttäisi olevan Viron rannikolla Paldiskin edustalla. Siellä näyttää saaneen surmansa kaksi henkilöä. Mitähän siellä on tapahtunut. Googletus tuo tietoa. Sivulta propatria.fi/talvisodan-upseerit löytyy selitys. Sivuston mukaan: ”Kersantti Söderholm pilottina ja itsenäisyyspäivänä vänrikiksi ylennetty Huhanantti lennon johtajana starttasivat Ripon-koneensa 23.12.1939 Helsingin Kallvikissa. Tehtävänä oli lentää Suomenlahden… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, neliosainen trilokia

Missä taistelivat ja kuolivat tamperelaiset talvisodassa? Seuraavissa artikkeleissa on pyritty tilastojen perusteella hiukan katsomaan, millaisia henkilöitä talvisodassa kuolleet tamperelaiset olivat. Tässä kartta osoittaa paikat, jossa tamperelaiset saivat surmansa. Jokainen piste edustaa yhtä henkilöä. Eniten pisteitä tuntuu olevan Kannaksella. Mutta niinpä vain pisteitä riittää myös Laatokan pohjoispuolelle ja pohjoisen Suomen taistelupaikoile. Ja yksi henkilö oli kuolemassa myös saattaja Auralla.… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, kekä se oli

Se saattoi olla Nieminen, Koskinen, Lehtonen, saattoi se olla Järvinen tai Lahtinenkin tai hyvin joku muukin. Aarne, Arvo, Eino, Erkki, Lauri, Kalle, toiselta nimeltään Johannes. Elo ei nimestään huolimatta säilynyt hengissä aina sekään. Toivosta oli varmaan toivottu jotain muuta kuin puulaatikossa palaavaa poikaa. Voittoja oli vain kaksi. Mutta saattoi se olla joku muukin. Tavallinen suomalainen se oli, ainakin… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, no mistä se ny sitten oli

Se oli tamperelainen. Tai ei se ehkä ollutkaan paljasjalkainen tamperelainen, se olikin tullut jostain ehkä lähikunnasta. Tai ei sitä tiedä, kaikista ei aina tiedä, mistä ne ovat. Tampere tarvitsi työväkeä, työn perässä se varmaan oli tullut, jos oli muualta tullut. Mutta oikea työmies se oli. Työm., työmies, sekatyömies, tehtaan työmies, maalari, kirvesmies, maatyömies tai vaikka varastomies. Kyllä, oikea… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, no misä se ny sitten kuali

Se taisteli ja kuoli kaikkialla siellä, missä talvisodassa taisteltiin. Summassa Kannaksella tolkuttomassa tykkitulessa, Kuhmossa venäläisiä motitettaessa, Tolvajärvellä vastahyökkäyksessä harjulle noustessa. Taipale söi miehiä. Vilajoella epätoivoisesti venäläisiä takaisin heitettäessä se kuoli. Viipurissa sodan viimeisinä päivinä se kuoli. Monta muutakin paikkaa oli, missä se kuoli. Kollaalla se kesti, mutta kuoli. Se kuoli Talvelan porukoissa JR 16:n riveissä siellä Tolvajärvellä ja… Lue lisää »

Kuallu talvisorassa, no mihin se ny sitten kuali

Se ei kaatunut, sodassa ei vain kaaduta, ei edes talvisodassa. Usein se räjähti kappaleiksi, tykkituli on semmoista ja semmoiseksi tarkoitettu. Laatikkoon keräiltiin kappaleita sieltä ja täältä. Joskus siitä ei jäänyt jälkeäkään, ei ollut mitä kerätä. Joskus sirpale vei käden tai jalan tai molemmat, ja kuolema tuli vähän ajan kuluttua. Joskus sisukset valuivat syliin. Joskus joku ehti raahata sen… Lue lisää »

A:sta A:han

Arkangelista Astrakhaniin. Hitler saattoi olla suuruudenhullu ja kouho korpraali, mutta hänen kenraalinsa olivat ammattimiehiä, he olivat sotimisen ammattilaisia. Kun Hitlerin porukka suunnitteli operaatio Barbarossaa, hyökkäystä Neuvostoliittoon, he tuskin lähtivät siltä pohjalta, että hyökätään jonnekin ja katsotaan, mitä siitä tulee. Ei ei, ei sotaa sillä lailla käydä. Sota ja hyökkäykset on varmasti suunniteltu niin kuin ammattimiehet tekemisensä suunnittelevat. Ja… Lue lisää »

Kannaksella aikoinaan, talvisodassa

Kartalla ovat esillä talvisodassa Kannaksella surmansa saaneet. Jokainen punainen piste edustaa yhtä kaatunutta. Kartalta voi havaita Kannaksen taistelut niissä kuolleiden kautta. Rintaman liikkuminen tulee esille, kun aikasäätimestä valitsee tietyn päivän tilanteen. Karttaa voi zoomata sitä tuplaklikkaamalla. Kun kursosin vie punaisen pisteen päälle, tulee esille henkilön nimi, paikka ja aika.      

Kotikontujen tienoita

Talvisodassa kuolleet kotikunnittain ovat näkyvissä kartalla ja listassa. Kartalla ympyrän koko edustaa suhteellista kuolleiden määrää ko. kunnassa. Tarkemman luvun saa viemällä kursorin ympyrän päälle. Karttaa voi lähentää tuplaklikkaamalla. Listassa kunnat ovat suuruusjärjestyksessä, ylinnä eniten menettäneet kunnat. Myös listan kunnista saa tarkempaa tietoa viemällä kursorin pylvään päälle tai tuplaklikkaamalla listaa. On tietysti hyvä huomata, että kuntarakenne on sodan aikainen… Lue lisää »

Heil Butler, meil Media

Mikä on propagandaa? Sitä on nyt liikkeellä, monesta suunnasta. Helpointa propaganda on tunnistaa silloin, kun tarina on ilmiselvästi totuuden vastaista. Tällaistakin löytää nykyisin jopa valtiollisella tasolla. Oikeastaan tilannetta ei voi kuin ihmetellä, sanoma menettää silloin nopeasti tehonsa. Myös kertojan totta olevat jutut saavat varjon, eikä niitäkään enää kukaan usko. Miten sen menikään, Abraham Lincolnin suuhun on pantu seuraava… Lue lisää »

Nuorna kuolla eestä maan, ja kunnian ja kuninkaan

Kuviossa jatkosodassa kaatuneet eri sotavuosina iän mukaan summattuna. Kuviosta voi lukea, että aina nuorimmat tulijat tuntuivat pääsevän hengestään ensin. Voi ehkä miettiä, miksi nuori tulija sai surmansa muita todennäköisemmin, vai onko se vain tilaston harhaa. Vai oliko vanhempia ikäluokkia oli jo verottanut tämä sama ilmiö, ehkä niitä alkoi ollakin pikkuhiljaa vähemmän. Talvisodan tappiot näkyvät pykälänä tilastoissa. Se näkyy… Lue lisää »

Tiet isäin astumaan

Kun tarkastellaan sekä talvisodan että jatkosodan kaatuneiden tilastoja iän mukaan laskettuna, huomataan niissä selkeä ero. Talvisodan tilastoissa suurimmat tappiot ovat 22-28 vuotiaiden ryhmissä, suurimman pylvään ollessa 22-vuotiaiden kohdalla. Talvisodan suurimmat tappiot ovat puolestaan 19-23 vuotiaiden ryhmissä, suurimman pylvään ollessa 20-vuotiaiden ryhmässä. Täytyy tietysti huomata, että talvisodan taistelijat ovat jatkosodassa parisen vuotta vanhempia. Joten siis esim. ikäluokka, joka talvisodan… Lue lisää »

Pojat

Kaaviossa on esitetty jatkosodassa kaatuneet iän mukaan laskettuna. Huomio kiinnittyy siihen, että suurimmat kuolleisuusluvut ovat nuorimmilla sotaan osallistuneilla ikäluokilla. Nämä ikäluokat olivat talvisodan aikana 16-20 vuotiaita. Tie jatkosotaan kävi usein suoraan sotaväen (asevelvollisuuden) suorittamisen jälkeen. Jatkosotahan oli pitkä, jatkosodan alussa 16-vuotias ehti vielä rintamalle kesällä 44. Ja jatkosodan alussa 20 -vuotias oli sodan lopussa n. 23 -vuotias (jos… Lue lisää »