Talvisodan alku Suomussalmella

By | 6.6.2014
facebooktwitter

Talvisota alkoi Suomussalmella Neuvostoliiton hyökkäyksellä sekä pitäjän pohjoisosassa Juntusrantaan että eteläosassa Raatteeseen. Raatteeseen johti aikalaisittain kai kohtuullinenkin tie sekä Neuvostoliitosta että Suomussalmen kirkonkylästä. Juntusranta oli melko lailla tiettömien korpien takana sekä Neuvostoliitosta että kirkonkylältä katsottuna. Sitä yhdisti kirkonkylään vesitie kesäisin ja jäätie talvisin, kelirikkoaikana kulkeminen oli huonoa. Juntusrantaan hyökkäävien joukkojen suuri määrä olikin suomalaisille yllätys eikä sitä tahdottu aluksi uskoa. Neuvostopioneerit tekivät ilmeisen tehokasta työtä raivatessaan tietä konearmeijan kulkea.

Hyökkäävät joukot kuuluivat puna-armeijan 163. divisioonaan. Se tuli sekä pohjoisesta että etelästä ja saavutti vain runsaassa viikossa Suomussalmen kirkonkylän. Suomalaiset yrittivät viivyttää siellä täällä teiden varsilla, mutta ylivoima oli vääjäämätön. Kirkonkylä paloi 7.-8. joulukuuta suomalaisten toimesta, ja polttaminen olikin viimeinen toimi ennen lähtöä. Neuvostojoukot olivat savuavassa kirkonkylässä pian suomalaisten lähdettyä.

Neuvostojoukot olivat voitokkaita Suomussalmen kirkonkylään saakka, mutta sitten sota sai aivan toisenlaisen luonteen. Suomalaiset ottivat heti kohta aloitteen ja 163. divisioona joutui perääntymään raskain tappioin. Raatteen tietä edennyt Neuvostoliiton toinen, 44., divisioona joutui mottiin ja suurelta osin tuhoutui. Nämä taistelut tunnetaan Raatteen tien taisteluina. Ilmaiseksi suomalaisten voitot eivät tulleet, suomalaisten tappiot olivat n. 800 kaatunutta. Neuvostoliittolaisia arvellaan kuolleen n. 12 000 – 14 000 (Keskisarja), arvioita on suuresti erilaisia ja tarkkoja lukuja ei tiedetä.

Kartalla on pääpiirteissäin 163. divisioonan hyökkäyksen kulku ja suomalaisten viivyttävät kahakat ja taistelut. Karttapohja on vuonna 1943 ilmestyneestä karttakirjasta. Niinpä esim. teiden puuttuminen Juntusrannan suunnassa käy ilmeiseksi (*).

Esityksen aikajakso on 29.11 – 10.12.1939.

(*) Neuvostojoukkojen ura Juntusrannasta eteenpäin Saloon ja Keträän on tämän kirjoittajalle epäselvä. Lähteissä oli merkitty hiukan erilaisia reittejä. Mainitaan, että joukot ylittivät Hossa-joen, joten ilmeisestikin reitti on ainakin aluksi kiertänyt järvet jotakuinkin kuten se nyt on karttaan piirretty. Talven vahvistaessa järvien jääpeitteen panssareitakin kestäväksi on ehkä ollut järkevää pyrkiä siirtämään huoltotietä etelämmäksi Kokkojärven yli. Tämä on toistaiseksi kirjoittajan arvailua.

Esityksen voi ladata alla olevasta linkistä. Lataa tiedosto työasemallesi ja lataa se sitten Google Earth -työasemaohjelmistoon.

Lataa tiedosto

Lähteet
Karttapohja: Suomi Finland Yleiskartta 1:400 000, karttakirja, Maanmittaushallitus, 1943.
Raaka tie Raatteeseen, Teemu Keskisarja, 2012.
Raatteen tie, jäätynyt helvetti, Mika Kulju, 2013.
Raatteen tie, talvisodan pohjoinen sankaritarina, Mika Kulju, 2007.
Talvisodan taisteluja, Ari Raunio, Juri Kilin, Karttakeskus 2010.

Karttaesitys on tehty Google Earth -kartan päälle. Karttakirjan lehti on asetettu oikealle paikalleen Google Earth -kartalle.