A:sta A:han

By | 24.2.2015
facebooktwitter

Arkangelista Astrakhaniin. Hitler saattoi olla suuruudenhullu ja kouho korpraali, mutta hänen kenraalinsa olivat ammattimiehiä, he olivat sotimisen ammattilaisia. Kun Hitlerin porukka suunnitteli operaatio Barbarossaa, hyökkäystä Neuvostoliittoon, he tuskin lähtivät siltä pohjalta, että hyökätään jonnekin ja katsotaan, mitä siitä tulee. Ei ei, ei sotaa sillä lailla käydä. Sota ja hyökkäykset on varmasti suunniteltu niin kuin ammattimiehet tekemisensä suunnittelevat. Ja sellaisella tekemisellä on jokin tavoite.

Barbarossan alueellisena tavoitteena tuli alustavasti toimimaan ns. A-A -linja. Toinen A on Arkangeli, Vienan meren rannalla oleva kaupunki. Toinen A on Astrakhan, Kaspianmeren rannalla ja Volgan suistossa oleva kaupunki. Tavoite on jo muotoutunut Hitlerin esitellessä kenraaleilleen ns. direktiivi 21:n. Tämä tapahtui 18. joulukuuta 1940. Direktiivi on yleinen suunnitelma idän sotaretkestä mutta ei enää mikään luonnostelma, sitä oli edeltänyt jo puolen vuoden totinen suunnittelu. Työ alkoi edellisenä kesänä, jolloin Hitler ensimmäisiä kertoja toi sitä esille pienemmässä piirissä. Barbarossan tavoitteen, A-A -linjan, löytää helpostikin englanninkielisistä toista maailmansotaa käsittelevistä teoksista, se on todellinen ja dokumentoitu. Jostain syystä suomalaisessa historiankirjoituksessa se ei helposti tule vastaan (direktiivi 21 kylläkin), tai sitten ei vain ole tullut luettua oikeita kirjoja.

argangel

Nyt sitten voi miettiä, mitä suomalaisille talvella ja keväällä -41 Saksassa kerrottiin. Määritteleehän direktiivi 21 selvän roolin nimeltä mainiten myös Suomelle. Kaipa Saksassa vierailleet suomalaiset sotakaavailuista kuultuaan ensimmäisenä kysyivät, no minne saakka te meinaatte hyökätä, mitä oikein tavoittelette. Melko lailla helposti tulee mieleen, että A-A -linjalla sota suomalaisille myytiin. Kommen Sie bitte mit uns. ..

Jokos piirsitte sen viivan. Aika pienellä mielikuvituksella A-A -linja näyttäytyy Suur-Suomi -henkisten todeksi tulleena päiväunena. Näistä keskusteluista ei kuitenkaan ole ilmeisesti jäänyt (jätetty) kunnon dokumentteja. Dokumentteja on jäänyt, sekä saksalaisia että suomalaisia, mutta paperille ei ole ilmeisestikään usein laitettu itse asiaa. Itse asioista on epäilemättä keskusteltu pöytäkirjan ulkopuolella, lounailla ja epävirallisissa yhteyksissä. Asiaan vihkiytyneet ilmeisestikin tiesivät varhain mistä oli kysymys.

Tietysti kun sotaa valmisteltiin, asia haluttiin pitää mahdollisimmaan pienen piirin tiedossa ihan yksinkertaisesti senkin takia, etteivät tiedot kulkeutuisi vääriin korviin. Paperille on epäilemättä laitettu kiertoilmaisuja ja sumutusta ihan tarkoituksella. Ja sotien jälkeen muistelijat muistivat asiat parhain päin, jo ihan senkin takia, että monet asianosaisista, sekä saksalaiset että suomalaiset, olivat syytettyinä sodasta. Ja heidän puolustuksensa, tietenkin, lähti siitä, että asiat kerrotaan asianosaisten kannalta parhain päin. Joten saatavilla olevia lähteitä on järkevää tulkita myös rivien välistä. Ja paljon dokumentaatiota on tuhottu tai tuhoutui. Tapahtumain kulku on siksi lupa ja perusteltua rakentaa jonkinlaisen common sense -ajattelun perusteella.

Sodan valmistelut kulkivat ja itse sota lähti käyntiin hyvinkin sen mukaan mitä direktiivissä on suunniteltu, oikeastaan sodan alku menee hämmästyttävänkin täsmälleen niin.

Lähteitä:
Johtajan määräys 21