Suomi 100 000

By | 6.11.2017
facebooktwitter

Suomen ensimmäiset noin 30 vuotta olivat sotaista aikaa. Suomessa koettiin sisällissota, heimosodat, talvisota, jatkosota ja lopuksi vielä Lapin sota. Nämä sodat veivät yhteensä reilusti yli sadan tuhannen suomalaisen hengen. Sisällissodassa menehtyi noin 36 000 suomalaista, heimosodissa noin 660 suomalaista, talvisodassa noin 26 000 suomalaista ja lopulta jatkosota ja Lapin sota veivät yhteensä noin 65 000 suomalaisen hengen. Yhteensä yli 127 000 suomalaista menetti henkensä 1900 -luvun sodissa.

Sodan Jäjet -sivustolle on alkannut muotoutua sodalle selvästi kriittinen näkökulma. Se on ollut lähtökohtakin, mutta sitä mukaa kun erilaisia lähteitä sodan tapahtumista on tullut lisää, näkemys on vain syventynyt.

Sivusto ehdottomasti kunnioittaa tavallisia ihmisiä ja tavallisia rivimiehiä. He joutuivat sotiin tahtomattaan ja tekivät minkä voivat. Sivusto ei lähtökohtaisesti kunnioita niitä tapahtumia tai johtajia, jotka olivat johtamassa Suomea sotiin. Sodissa on tapahtunut paljon kunniattomia tekoja, ihmisiä on tapettu ja tapatettu surutta. Tappaminen ja tapattaminen ovat tietysti sodan arkipäivää, miten muuten seuraavaa kukkulaa voitaisiin lähteä valtaamaan. Ja lopulta sota on suurta sähläämistä, surkeasti epäonnistuneiden operaatioiden lista on loputon. Sotien tapahtumia on syytä edelleen pitää esillä ja niihin on suhtauduttava epäillen ja kriittisesti.

Meillä on väärä kuva sodasta. Kirjaimellisesti meillä on vääriä kuvia sodista. Mielikuvamme sota-ajoilta perustuvat pitkälti armeijan tekemiin progandakuviin ja -elokuviin. Ne ovat propagandaa, koska ne on nimenomaisesti sellaiseksi tehty. Päämajan alaisen tiedotusosaston alkuperäinen nimikin oli propagandaosasto. Sodasta haluttiin näyttää ehdottoman myönteinen kuva. Näitä kuvia ja elokuvia näytetään edelleenkin ikäänkuin dokumentteina sodista. Sitä ne eivät ole.

Tämä sivusto suhtautuu kritttisesti ajatukseen, että sodat olivat väistämättömiä ja niitä ei voinut välttää. Ajatus tapahtumien väistämättömyydestä on jo sinänsä absurdi. Tapahtumat voivat näyttää väistämättömiltä jälkeenpäin. Mutta se on harhaa. Todellisuudessa kaikessa tulevassa on lukematon määrä erilaisia tapahtumien mahdollisuuksia, ja hyvin suurelta osin sattuma lopulta ratkaisee, mikä tapahtumien ketju toteutuu. Mitä tahansa olisi voinut tapahtua, vaikkapa kuka tahansa ”suurista” johtajista olisi voinut kuolla koska tahansa tai jonkin tapahtuman lopputulos olisi jostakin pienestä syystä voinut olla toinen. Oleellista on yrittää nähdä, minkä puolesta kukakin toimija on yrittänyt toimia. On toinen asia, onko toimija onnistunut, se on hyvin harvoin vain toimijan omissa käsissä.

Tämä sivusto suhtautuu lähtökohtaisen kriittisesti myös Mannerheimiin. Tavanomainen käsitys Mannerheimista tuntuu olevan, että hän oli Suomelle suuri onni. Mutta Mannerheim saattoi olla Suomelle myös suuri onnettomuus. Hän johti Suomea sodissa, mutta voi perustella myös näkemystä, että hän johti Suomea sotiin. Hän ei tehnyt kaikkeansa estääkseen Suomea joutumasta sotiin. Miehen, joka oli taistellut monilla rintamilla, on täytynyt nähdä, mitä sota aiheuttaa. Hänen on täytynyt nähdä silpoutuneita ihmisiä ja tuhottua omaisuutta hyvin paljon. Voisi ajatella, että sellaisen ihmisen mielessä syntyy ajatus, että ei koskaan enää. Mannerheimilla oli valtaa. Armeija tekee mitä ylipäällikkö käskee. Näyttää siltä, että niin tekivät siviilitkin. Ehdottomasti hän oli sota-aikojen vaikutusvaltaisin ihminen Suomessa. Mannerheimilla tuntuu olleen myös oma intressi lähteä sotiin, hän olisi halunnut jäädä historiaan miehenä, joka kukisti kommunismin. Sotilaan ei pitäisi antaa päättää sodasta ja rauhasta, sotilas valitsee sodan.

Suomen johtajia voi myös kritisoida ajatuksesta, että Suomi voi menestyä sodissa. Heimosodat on käsittämätön episodi Suomen historiassa, se näyttäytyy lähinnä sotarikollisten sekoiluna. Talvisotaa ei osattu välttää, jatkosotaan lähdettiin innokkaasti. Suomen tulevaisuudella pelattiin lottoa, köyhää ja rutiköyhää. Suomen pelasti talvi- ja jatkosodassa lopulta vain uskomattoman hyvä tuuri. Talvisota loppui Englannin ja Ranskan väliintuloon, tekijään, jota ei ollut olemassa sodan alussa vain kolme kuukautta aikaisemmin. Jatkosota päättyi kuten päättyi ilmeisesti vain siksi, että Suomi nyt vain sattui olemaan vähän syrjässä ja ei niin tärkeä. Ne tavalliset sotilaat tienasivat aikaa tuurin tulla, mutta lopulta Stalin olisi halutessaan voinut miehittää Suomen. 170 -miljoonainen kansa olisi voinut voittaa 4-miljoonaisen kansan sotilaallisesti, se olisi ollut vain ajan kysymys. Uskooko joku, että jos Stalinin armeijat voittivat Saksan miljoonamiehisen tehokkaan sotakoneen, ne eivät olisi voineet miehittää Suomea. Olisi voinut käydä niinkin, että Natsi-Saksa ennen kaatumistaan olisi pyyhkäissyt yli Suomen, ja pahimmassa tapauksessa Suomi olisi miehitetty moneen kertaan. Vastaava kohtalo oli monella muulla sotaan osallistuneella maalla, on oikeastaan vähän outoa, että Suomi oli enemmänkin poikkeus. On ollut kansakunnan olemassaoloa uhkaava virhe perustaa Suomen tulevaisuuden strategiaa sodalle, Suomen tulevaisuuden strategia olisi pitänyt perustaa sotien välttämiselle.

Sisällissodasta alkaa pian olla tasan sata vuotta. Suomalaiset karkasivat toistensa kimppuun. Itsenäisyys lähti alkuun hyvin tuskallisesti. Tässäkään sodassa ei ollut mitään välttämätöntä. Ääriainekset molemmilla puolilla saivat liikaa valtaa, sytykkeet tulivat yhteiskunnan epätasa-arvosta. Jotkut taistelivat oikeuksiensa puolesta, jotkut taistelivat etuoikeuksiensa puolesta, jotkut taistelivat muuten vain. Omasta kuumeestaan sotaan sairastuneet elivät, molemmin puolin. Jos valtalaki kesällä 1917 olisi menestynyt, jos seuraava eduskuntavaalitulos olisi ollut toinen, jos ensimmäinen maailmansota olisi päättynyt aikaisemmin, jos, jos. Jos vastuulliset molemmilla puolilla olisivat toimineet viisaammin, olivatpa olosuhteet mitkä hyvänsä, sota olisi hyvin voitu välttää. Sellaista se tuntuu olevan, väkivalta ja sota luuraavat aina nurkan takana, jos emme ole valppaina.

Niinpä tämä sivusto suhtautuu kriittisesti sotiin ja sodan tekijöihin. Tämä sivusto on sodan kriitikko.

Suomi sata -vuoden loppupuolella.

Jouko Ryynänen
Sivuston tekijä

Sivuston tekijä on historian harrastaja. Ja tuottaa sivustoa sillä ajatuksella, että historia on liian tärkeätä ja mielenkiintoista jätettäväksi vain historioitsijoille.