Helteinen heinäkuu

By | 4.8.2018
facebooktwitter

Mennyt heinäkuu on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut mittaushistorian kuumin, koko maan keskilämpötila oli 19,6 astetta. Vanhaa ennätystä piti vuoden 1941 heinäkuu, se jäi nyt kakkoseksi 0,4 asteella. Ero näyttää melko pieneltä, joten vuoden 1941 heinäkuussa on täytynyt olla hellepäiviä suurin piirtein yhtä paljon kuin tänäkin vuonna.

Vuoden 1941 heinäkuu oli helteinen muullakin tapaa, jatkosota alkoi. Suomi aloitti suurhyökkäyksensä 10.7. Tosin jo ennen hyökkäyksen alkua sotaa oli käyty pitkin itärajaa.

Hyökkääminen on kallista ihmishenkinä mitattuna. Heinäkuu 1941 vei noin 7 000 suomalaisen nuoren ihmisen hengen. Moninkertainen määrä haavoittui, useat kuolivat haavoihinsa myöhemmin. Heinäkuun alku ennen kymmenettä päivää vei noin tuhannen suomalaisen hengen ja loppukuu sitten noin kuuden tuhannen suomalaisen hengen. Keskimäärin heinäkuun sodassa kuoli noin 225 suomalaista päivässä. Monena päivänä kuoli yli 300 suomalaista, pahimpina yli 400. Niin, eivät he siis rauhallisesti ”nukkuneet pois”, vaan silpoutuivat, räjähtelivät kappaleiksi, paloivat, hukkuivat, tipahtelivat taivaalta, kuolivat rääkyen matkalla joukkosidontapaikalle, katosivat jäljettömiin täysosumasta jne. Helteinen heinäkuu.

jatko1941

Kuva 1. Jatkosodan aikana 1.6.1941 – 31.12.1941 sotatapahtumien seurauksena kuolleet, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 27 220 henkilöä. Tilasto ei ole virallinen.
 

Mittaushistoriaa

Heinäkuu 1941 ei ollut mittaushistorian synkin. Synkin kuukausi on talvisodan helmikuu 1940, sota vei kuukaudessa yli 9 000 suomalaisen hengen. Seuraavaksi synkin on vuoden 1941 heinäkuuta seurannut elokuu, se vei melkein 9 000 suomalaisen hengen. Yhtä synkkä on vuoden 1944 kesäkuu, sekin vei lähes 9 000 suomalaisen hengen. Vuoden 1944 heinäkuu on noin 7 000:lla menetetyllä hengellään yhtä synkkä kuin vuoden 1941 heinäkuu. Talvisodan maaliskuussa kuoli yli 7 000 suomalaista. Jos oli kylmää kyytiä, niin helteisiä kesiäkin piisasi 40-luvun alkupuolella. Sotainen ilmasto oli vallitsevana.

jatko1941

Kuva 2. Jatkosodan aikana 1.1.1944 – 14.9.1944 sotatapahtumien seurauksena kuolleet, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 20 560 henkilöä. Tilasto ei ole virallinen.

 
 
lkmpun

Kuva 3. Talvisodan aikana 30.11.1939 – 13.3.1940 sotatapahtumien seurauksena kuolleet, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 26 150 henkilöä. Tilasto ei ole virallinen.

 
Viime vuosisadan alku

Mutta osattiin sitä jo aikaisemminkin, 1900-luvun mittaushistoria on ankara. Vuoden 1918 toukokuussa menetti sisällissodan seurauksena henkensä yli 7 000 ihmistä. Ja vielä elokuussakin kuoli lähes 6 000 ihmistä. Pääosin kuolleet olivat punaisia, varsinainen sisällissota loppui jo toukokuussa. Suomessa koko 1900-luvun alkupuoliskon vallinnut sotainen ilmasto näyttää alkaneen heti Suomen itsenäistyttyä.

lkmpun

Kuva 4. Sisällissodassa kuolleet punaiset suomalaiset, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 26 960 henkilöä. Tilasto ei ole virallinen.

 
 
lkmpun

Kuva 5. Sisällissodassa kuolleet valkoiset suomalaiset, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 5 080 henkilöä. Tilasto ei ole virallinen.
 
 
lkmpun

Kuva 6. Sisällissodassa kuolleet suomalaiset, joiden osapuoli tuntematon, suomalaiset, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 3 450 henkilöä. Tilasto ei ole virallinen.
 
 
lkmpun

Kuva 7. Sisällissodassa kuolleet suomalaiset, joiden osapuoli ei kumpikaan, kuolleita/päivä. Yhteensä n. 190 henkilöä. Tilasto ei ole virallinen.