Nikkelimyrkytys, osa kaksi

By | 12.4.2020
facebooktwitter

Petsamon nikkelin merkitys Saksan sotakoneelle käy esille itsensä Hitlerin viesteistä Mannerheimille jatkosodan aikana. Viesteistä voi lukea, että Saksassa on oltu täysin tietoisin Petsamon merkityksestä Saksan sodankäynnille.

Syyskuu 1941

Kun sotaa oli käyty pari kuukautta, sotamarsalkka Keitel lähetti Mannerheimille kirjeen, jossa esitetään Hitlerin toivomukset sodan jatkamiseksi Suomen alueella. Kirje tulee syyskuun puolenvälin jälkeen (22.9.1941). Tässä vaiheessa oli jo käynyt ilmeiseksi, että saksalaisten ja suomalaisten suunnitelmat päästä Muurmannin radalle olivat olleet epärealistisen optimistisia. Kirjeessä käydään läpi syitä Muurmannin operaatioiden vaikeuksille. Hitler kuitenkin pitää kiinni tavoitteesta päästä Muurmannin radalle ja Murmanskiin.

Kirjeessä todetaan kuitenkin myös menestyksiä. Erityisenä menestyksenä todetaan Petsamon nikkelikaivoksen suojaaminen. Hitler pitää pohjoista rintamaa sivunäyttämönä pitkällä itärintamalla, mutta sen tärkeyttä korostaa erityisesti Petsamon nikkelikaivos. Ja koska myös vihollinen tietää sen, on odotettavissa, että englantilaiset asettuvat vahvoilla voimilla Murmanskiin ja Kantalahteen. On myös odotettavissa kanadalaisten ja muiden hiihtojoukkojen toimintaa. Lisäksi on syytä varautua kaivosalueen pommitukseen (Erfurthin päiväkirja 1941, sivu 249).

Englantilaisia sen paremmin kuin kanadalaisiakaan hiihtojoukkoja ei tiettävästi sittemin näkynyt. Tosin Vienan merellä operoi englantilainen lentotukialus ainakin vielä 1941. Keitelin kirje joka tapauksessa kertoo saksalaisten ymmärtäneen Petsamon kaivoksen suojaamisen tärkeyden.

SA-kuva. Akselin pohjoiskärki. Pohjoisin vartiopaikka ryssiä vastassa. Petsamo 1943.04.10

SA-kuva. Akselin pohjoiskärki. Pohjoisin vartiopaikka ryssiä vastassa.
Petsamo 1943.04.10

Mannerheimin syntymäpäivillä

Hitler vieraili tunnetusti Mannerheimin syntymäpäivillä kesäkuussa 1942. Kun ruokailu päivänsankarin kanssa oli ohi, saksalaiset kokoontuivat Hitlerin johdolla keskustelemaan omaan vaunuunsa. Keskustelussa Hitler painotti voimakkaasti Petsamon nikkelikaivosten merkitystä Saksan sotataloudelle. Hitlerin mukaan sen takia koko Jäämeren rannikko on uhanalainen alue. Puolustusta tuolla alueella tuli vahvistaa, tuli vahvistaa ilmavoimien maaorganisaatiota ja tuli rakentaa varastoja huoltoyhteyksien varmistamiseksi.

Selvästikin Petsamon nikkeli on ollut Hitlerin ja Saksan sadanjohdon mielessä.

Heinäkuu 1942

Petsamon tärkeys saksalaisille näkyy erityisen selvästi Hitlerin käskystä Muurmannin rataa vastaan heinäkuussa -42 (21.7.1942). Käsky toimitettiin luonnollisesti myös suomalaisille. Käskyssä hahmotellaan uutta hyökkäystä Muurmannin radalle. Suomalaisten osuutena siinä on hyökätä Sorokkaan. Hyökkäys Sorokkaan on itse asiassa Mannerheimin ajatus, hän oli esittänyt sen jo edellisenä talvena. Saksalaisten ja suomalaisten kanssa käytiin jatkuvaa keskustelua siitä, mikä olisi paras tapa hyökätä Muurmannin radalle.

Hitlerin käskyssä Petsamo on omana kohtanaan. Se kuuluu näin: ”Tärkeimpänä tehtävänä 20. vuoristoarmeijalla pysyy edelleen Suomen nikkelitoimitusten tehokas suojaaminen. On aiheellista jälleen muistuttaa, että nikkelitoimitusten estyminen Suomesta tekisi mahdottomaksi valmistaa Saksassa korkealaatuista terästä, jota tarvitaan ensi sijassa lentokoneiden ja sukellusveneiden moottorien tuotantoon. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys koko sodankäyntikyvylle. Sen vuoksi 20. vuoristoarmeijalla tulee jatkuvasti olla käytettävissään reservejä annettavaksi Norjan vuoristoarmeijakunnan taistelujen tukemiseen. Samoin on ilmavoimien (Lentolaivasto 5:n) oltava valmiina joka hetki torjumaan hyökkäykset nikkelintuotannon laitoksia vastaan, tarvittaessa keskeyttämällä kaikkien muiden tehtävien suoritus.” (Erfurthin päiväkirja 1942-43, sivu 212.)

Voikos Petsamon merkitystä Saksan sodankäynnille enää selvemmin sanoa. Käskystä käy esille, että nikkelitoimitusten turvaaminen oli ja oli ollut Saksan armeijan tärkein tehtävä Suomessa. Saksan koko sotakone olisi voinut pysähtyä ilman Petsamon nikkeliä. Ja saksalaiset hyvin sen ymmärsivät.

Waldemar Erfurth oli Saksan korkein yhteysupseeri Suomen armeijan päämajassa. Hän neuvotteli ja seurusteli Mannerhemin ja muiden päämajan upseereiden kanssa. Sotatoimista käytiin jatkuvaa neuvottelua suomalaisten ja saksalaisten välillä. Erfurth piti päiväkirjaa, päiväkirjat kertovat vastaansanomattomasti, mitä Suomen päämajassa tehtiin ja ajateltiin. Pekka Visuri on kääntänyt ja toimittanut päiväkirjat suomeksi.

Lähteet.

Pekka Visuri, Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 (2018).

Waldemar Erfurth, sotapäiväkirja 1941-1943. Toimittanut Pekka Visuri.